DNA:n Digitutkimus: Älypuhelimien määrä kasvaa yhä

Älypuhelimen käyttäjien osuus 16-74-vuotiaista suomalaista hipoo jo sataa prosenttia. Tämä selviää DNA:n Nepa-tutkimuslaitoksella maaliskuun lopulla teettämästä Digitaaliset elämäntavat -kyselytutkimuksesta.

Älypuhelin on nyt jo 96 prosentilla 16-74-vuotiaista, kun edellisvuonna sellaista käytti 92 prosenttia vastaajista. Älypuhelimet ovat lisääntyneet erityisesti 45-54-vuotiailla – heidän keskuudessaan niiden määrä on noussut vuodessa peräti yhdeksän prosenttiyksikköä.

”Suosion ymmärtää hyvin, sillä onhan älypuhelimesta tullut suomalaisille varsinainen yleistyökalu. Kaikenlaisen yhteydenpidon lisäksi sillä hoituu niin tiedonhaku, työnteko ja asioiden hoitaminen kuin valokuvaus, viihde, pelaaminen ja muut harrastukset. Suomessa älypuhelimen tehokäyttö on vieläpä erityisen mutkatonta ja edullista, koska meillä on huokea rajaton data, joka varmistaa, että laskullakaan ei ole yllätyksiä”, pohtii DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.

Video- ja karttapalvelut ahkerassa käytössä

Yli puolet vastaajista kertoo käyttävänsä YouTubea tai Yle Areenaa puhelimellaan tai tablet-laitteellaan: 71 prosenttia katsoo YouTube-videoita ja 56 prosenttia Yle Areenaa. Vielä suositumpia ovat kartta- ja reittipalvelut, joita käyttää joko puhelimessa tai tablet-laitteella 84 prosenttia vastaajista.

Lähes puolet (46 %) suomalaisista käyttää myös liikkumista ja terveyttä edistäviä sovelluksia, kuten askelmittareita, urheilu-trackereitä ja unta seuraavia sovelluksia puhelimellaan. Myös mobiilipelit (30 %), valokuvien ja videoiden käsittelyyn tarkoitetut sovellukset (26 %) ja kirjasovellukset (25 %) ovat suosittuja. Mobiilipelit ovat suosituimpia 16-24-vuotiaiden keskuudessa, samoin valokuvien ja videokuvan käsittelyyn tarkoitetut sovellukset. Sen sijaan kirjasovelluksia käyttävät eniten 25-34-vuotiaat.

”Nuoret ja nuoret aikuiset käyttävät päivittäin muita enemmän esimerkiksi YouTubea, Instagramia, Snapchatiä ja TikTokia. joten on luonnollista, että myös kuvien ja videoiden käsittelyyn tarkoitetut sovellukset, kuten Picsart ja Facetune kiinnostavat heitä. Kaikista vastaajista tällaisia sovelluksia käytti 26 prosenttia, nuorista 48 prosenttia”, toteaa Kamtsan.

Nuoret rajoittavat puhelimen parissa viettämäänsä aikaa

Vaikka nuoret ovat innokkaita sovellusten ja somen käyttäjiä, he myös kertovat rajoittaneensa puhelimen parissa viettämäänsä aikaa. 19 prosenttia kaikista vastaajista sanoo rajoittaneensa kännykän parissa viettämäänsä aikaa, 16-24-vuotiaista näin on tehnyt jopa 30 prosenttia.

Puhelimen parissa vietettyä aikaa pyritään rajoittamaan keksimällä muuta tekemistä, mutta myös yksinkertaisesti pistämällä puhelin äänettömälle ainakin osaksi päivästä. 41 prosenttia pitää puhelinta päivittäin äänettömällä, 26 prosenttia pitää puhelinta aina äänettömällä.

Niillä vastaajilla, jotka kertovat rajoittaneensa puhelimen äärellä viettämäänsä aikaa, korostuu muunlaisen ajanvietteen lisääminen selvästi naisilla (naisista 65 %, miehistä 42 %), ja miehet käyttävät naisia enemmän mm. lentokonetilaa (miehistä 15 %, naisista 4 %) ja rajoittavat työpuhelimen käytön työaikaan (miehistä 20 %, naisista 8 %).

”Puhelin on monessa mukana, joten siihen saatetaan tarttua välillä myös multaisin tai taikinaisin käsin. Etenkin näinä aikoina muistuttaisinkin, että puhelin on syytä puhdistaa riittävän usein, päivittäin mikrokuitu- tai puhdistusliinalla, viikoittain huolellisemmin. On myös tärkeää rajoittaa puhelimen käyttöä tilanteissa, joissa se on erityisen altis likaantumiselle. Bakteerit ja virukset voivat levitä puhelimen pinnalta. Puhelinta ei kannata myöskään näplätä ruokaa laittaessa, koska silloin epäpuhtaudet voivat helposti päätyä omaan ja muiden ruokailijoiden elimistöön”, Kamtsan muistuttaa.

Valtaosa vastaajista (79 %) puhuu puhelimeen useimmiten perinteisesti luuri korvalla, seuraavaksi eniten käytetään puhelimen kaiutintoimintoa (11 %) ja kuulokkeita tai korvanappeja (7 %). Sen sijaan vain harva hoitaa puhelut videopuheluina (2 %).

Digitaalinen asiointi vakiintuu – koemmeko tänä vuonna ruokakaupan mullistuksen?

DNA:n Digitaaliset elämäntavat -kyselyn mukaan valtaosa 16-74-vuotiaista suomalaisista on tottunut hoitamaan asioitaan digitaalisesti. Lähes kaikki vastaajat ovat hoitaneet pankkiasioita netissä (98 %), myös valtion verkkopalveluissa asioiminen (97 %) ja veroasioiden hoitaminen (87%) on siirtynyt digipalveluihin. Lähes puolet vastaajista (42 %) on tehnyt ruokaostoksia verkossa, ja lähes neljännes (23 %) on ostanut ruokaostokset ja reseptit verkosta valmiina pakettina. Näissä luvuissa on huomioitu kaikki vastaajat, jotka ovat käyttäneet palveluita kahden viime vuoden aikana usein, joskus tai harvoin.

”Kyselyn mukaan ihmiset hoitavat virastoasioitaan mieluummin digitaalisesti (71 %), mutta tekevät ruokaostoksensa mieluummin perinteisesti (74 %). Korona-aika tuonee tähänkin muutoksia. Moni on nyt siirtynyt ostamaan ruokansa verkosta ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten pysyväksi tämä tapa jää”, Kamtsan pohtii.

Suomalaiset uskovat myös tulevaisuudessa lisäävänsä digitaalisten palveluiden käyttöä. Esimerkiksi digitaalisen tunnistautumisen uskotaan yleistyvän – 75 prosenttia arvelee käyttävänsä mobiilivarmennetta sähköisen kirjautumisen tapana seuraavien kahden vuoden aikana. 65 prosenttia arvelee maksavansa mobiilisti seuraavien kahden vuoden aikana, esimerkiksi Apple Payn tai MobilePayn kaltaisilla sovelluksilla.

Lähde: STT Info